Siirry sisältöön

Timo Laaninen: Maakuntaitsehallinto – sadan vuoden jälkeen

Keskusta Uutiset
Keskusta Uutiset

Kriisi hallituksessa oli todellinen. Hallituksen päätöksenteko- ja toimintakykyä koeteltiin vakavasti.

Keskustan näkökulmasta kyse oli siitä, että keskeiset asiat sekä sotesta että aluehallinnosta oli meidän mielestämme sovittu jo Smolnan hallitusneuvotteluissa. Viime viikkojen aikana kävi ilmi, että näin ei kaikkien hallituspuolueiden mielestä ollutkaan.

Lopputulos kuitenkin ratkaisee. Nyt tehty ratkaisu pohjautuu kaikilta osin hallitusohjelmaan. Se antaa hyvän pohjan uudistusten jatkovalmistelulle.

Pääministeri Sipilää on kritisoitu liian kovien otteiden käyttämisestä ratkaisun runnomisessa. Samat kriitikot ovat yleensä moittineet poliitikkoja siitä, että nämä eivät kykene saamaan aikaan päätöksiä.

Nyt kuullut, sinänsä ymmärrettävät moitteet runnomisesta on paljon helpompaa ottaa vastaan kuin arvostelu siitä, että hallitus ei saa aikaan Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä uudistuksia.

Soteuudistusta on valmisteltu jo monen vaalikauden ajan. Nyt Sipilä osoitti todellista johtajuutta asettamalla takarajan ja pitämällä siitä kiinni.

Päätöksenteon tuskaa lisäsi se, että siinä oli lopulta kyse puolueiden ideologisista eroista. Siinä missä kokoomus uskoo suuruuden ekonomiaan ja markkinavoimiin, Keskusta korostaa palvelujen turvaamista koko maassa, lähipalveluja, kansanvaltaa ja hajautetusti toimivaa yhteiskuntaa.

Keskustan tavoitteet toteutuvat ratkaisussa varsin hyvin. Yhdessä suhteessa ratkaisu on suorastaan historiallinen.

K. J. Ståhlberg kirjoitti lähes sata vuotta sitten perustuslakiin pykälän, jonka mukaan ”lailla säädetään myöskin, millä tavoin ja kuinka laajalti kansalaisten itsehallintoa on sovitettava kuntia suurempiin hallintoalueisiin.” Tuo pykälä jäi kuolleeksi kirjaimeksi aina näihin päiviin saakka, mutta nyt Suomeen luonaan kansanvaltainen aluehallinto.

Mikä nimi tälle järjestelmälle pitäisi antaa? Vastaan soveltamalla tunnettua letkautusta Jos sen toimivalta on kuin maakuntaitsehallinnolla ja jos sen päättäjät valitaan kuten maakuntaitsehallinnossa niin kyseessä on maakuntaitsehallinto.

Muutos on historiallinen. Yhteisistä asioista päättäminen on tulevaisuudessa aidosti kunkin maakunnan ihmisten omissa käsissä.

Nyt päätettyä uudistusta voi luonnehtia moderniksi eurooppalaiseksi ratkaisuksi. Hallinto yksinkertaistuu ja kansanvaltaisuus lisääntyy, kun satojen palvelujärjestäjien tilalle tulee 18 alueellista järjestäjää, joiden päättäjät valitaan vaaleilla.

Suomen tilanne on poikkeuksellisen vakava. Hallituksen on tehtävä päätöksiä tulevina viikkoina ja kuukausina myös muista isoista asioista. Uskon, että sovittu ratkaisu luo perustaa tähän.

Lue seuraavaksi

Talouspolitiikan arviointineuvosto Keskustan kannalla: Hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseen tarvitaan lisää joustoa
Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet nopeasti, ja monet hyvinvointialueet olivat selkeästi alijäämäisiä 2023 ja 2024. Hyvinvointialueiden sääntely edellyttää kertyneiden alijäämien kattamista vastaavilla ylijäämillä 2025 ja 2026, mikä vaatii monella alueella merkittäviä menoleikkauksia. Niitä on jo tehty palveluverkkoa karsimalla ja henkilöstöä vähentämällä, mikä entisestään vaikeuttaa hoitoon pääsyä. Keskusta on esittänyt aluevaaliohjelmassaan hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseksi vuoden 2028 loppuun asti. Samoilla linjoilla on talouspolitiikan arviointineuvosto.
6.2.2025 / Ehdokaskirjeet 2025
Kaikkonen: Jättipäiväkotivillitys menossa liian pitkälle
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen mukaan ylisuurten päiväkotien ihannoinnissa ollaan menossa liian pitkälle. Viime viikkoina sekä asiantuntijat että vanhemmat ovat julkisuudessa esittäneet runsaasti kritiikkiä suurten päiväkotiyksiköiden yleistymiselle.
1.2.2025 / Uutiset
EtusivuAjankohtaistaUutisetTimo Laaninen: Maakuntaitsehallinto – sadan vuoden jälkeen