– Koulutus ja osaaminen ovat tärkeimpiä alueiden kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Tulevissa vaaleissa otetaan kantaa siihen, mihin suuntaan suomalaista koulutusta kehitetään. Erityisesti toisen asteen oppilaitosverkossa tapahtunut harventuminen on aito uhka suomalaiselle tasa-arvolle. Tämä kehitys on käännettävä.
Puumalan mukaan ensi vaalikaudella tarvitaan mittavaa toimenpidepakettia koulutuksen alueellisen näkökulman vahvistamiseksi. Työn pohjaksi on tehtävä koulutuksen saavutettavuussuunnitelma, jossa käydään läpi koulutuksen alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon tämänhetkinen toteutuminen.
Valtiovallan on sitouduttava pitämään perusperiaatteista kiinni. Jokaisessa maakunnassa on oltava jatkossakin oma korkeakoulu ja toisen asteen koulutuksen on oltava alueellisesti kattavaa, vähintään seutukunnallista.
-Tarvitaan myös uusia alueellisuutta vahvistavia avauksia eri koulutusteille. Keskustan esittämä pienten lasten koulu tukee koulutien aloittamista mahdollisimman lähellä kotia. Toisen asteen koulutuksessa voitaisiin kokeilla lähilukiomallia, jossa ammatillisen koulutuksen yleissivistävät opinnot suoritettaisiin omalla kotipaikkakunnalla.
– Lisäksi tarvitaan erilaisia kannusteita. Esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla asuvien ja työskentelevien opintolainan takaisinmaksuun voisi lisätä veroporkkanan. Tällainen malli on käytössä esimerkiksi Pohjois-Norjassa.
Alueellisen tasa-arvon edistäminen edellyttää myös uusia innovaatioita ja toimintatapoja. Teknologian kehitys mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattomamman koulutuksen.
-Keskustan pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä oppimisesta jatkuvaa ja rajatonta, jolloin periferiaa ei ole. Ensimmäinen toimenpide olisi, että suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen koulutustarjontaa koottaisiin yhdelle sähköisesti toimivalle alustalle.