Keskustan valmiit mallit auttaisivat, mutta hallitus ei ole kiinnostunut
Kelpaavatko Keskustan keinot sote-uudistuksen parantamiseksi?
Keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi vaati eduskunnan kyselytunnilla torstaina, että hallitus lopettaa keskittävän sote-politiikan ja epävarmuuden kylvämisen hyvinvointialueille.
– Keskusta on esittänyt jo viime syksynä kuusi ratkaisuehdotusta, joilla sote-uudistus saataisiin takaisin raiteilleen. Arvoisa ministeri Juuso, kuinka monta niistä olette ottanut työn alle, Kemppi kysyi.
Keskustan Hanna-Leena Mattila totesi, että nyt hyvinvointialueille ei anneta edes mahdollisuutta onnistua tehtävässään. Mattila kysyi, aikooko hallitus korjata rahoituslakia, jotta alueille jäisi enemmän aikaa korjata taloutensa.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko korosti, että sote-uudistus menee nyt hallituksen päätöksillä aivan toiseen suuntaan, kuin eduskunta yhdessä päätti.
– Ette voi väistää vastuutanne. Onko oikein säästöjen nimissä alas ajaa peruspalveluja, vai löydättekö tavan joustaa niin, ettemme tuhoa tämän hyvinvointiyhteiskunnan ydintä ja hoitoon pääsyä, Saarikko kysyi.
Sote-valiokunnan puheenjohtajana viime vaalikaudella toiminut Keskustan Markus Lohi sanoi, että vuosi on kohta mennyt, eikä hallitus ole tehnyt vielä mitään.
– Voitteko luvata eduskunnalle jonkun päivämäärän, milloin te tuotte tänne saliin lainsäädäntöä, joka auttaa hyvinvointialueita ratkomaan näitä ongelmia, Lohi penäsi perussuomalaiselta sosiaali- ja terveysminsteriltä Kaisa Juusolta (ps.).
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen luetteli Keskustan kuusi korjausehdotusta sote-uudistukseen ja kysyi uudelleen, aikooko hallitus tarttua niihin tässä ja nyt.
Ministeri Juuson vastausten perusteella hallitus ei aio tarttua Keskustan ratkaisuihin. Juuson mukaan hallitus tekee ”sisällöllistä ohjausta epävirallisia kanavia pitkin”.
Sauli Tervaniemi
Perussuomalaiset tyrmäsivät oman populisminsa
Vuosi sitten käytyjen eduskuntavaalien yhteydessä perussuomalaiset lupasivat valtaan päästessään euron bensaa ja tiet kuntoon. Lupauksiin kuului poistaa polttoainevero, polttoaineiden jakeluvelvoite ja dieselautojen käyttövoimavero. Turun tunnin junaa ei rakennettaisi, vaan siitä säästyvät rahat piti käyttää tiestön korjaamiseen.
Kun vallan ovi on auennut, lupauksista on jäämässä käteen vain noin 4–5 sentin polttoaineveron huojennus. Lupauksen vastaisesti jakeluvelvoitetta ei poisteta, vaan jatkossa nostetaan.
Maanteitä ei saada kuntoon, vaan rahat käytetään Turun tunnin junaan. Tiestön korjausvelka kasvaa 500 miljoonalla vuoden 2027 loppuun mennessä. Summa on sama, jonka hallitus aikoo laittaa tunnin junaan.
Perussuomalaisten edellä mainitut vaalilupaukset puettiin myös kansalaisaloitteiden muotoon. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan tuoreen mietinnön mukaan polttoaineverotuksen poistaminen vähentäisi valtion verotuloja jopa 2,4 miljardilla eurolla ja olisi myös EU-sääntelyn vastainen. Käyttövoimaveron poistaminen poistaisi polttoaineverotuksen dieselhuojennuksen ja kävisi dieselautoilijoille hyvin kalliiksi.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta, perussuomalaiset mukaan lukien, hylkäsikin yksimielisesti kaikki kolme kansalaisaloitetta toteuttamiskelvottomina.
Lupaustensa kokemasta mahalaskusta perussuomalaiset tuttuun tapaan syyttävät muita ja etenkin Keskustaa. Kulloisenkin hallituksen tulisi kuitenkin kyetä miettimään ja esittämään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja sen sijaan, että ihmisiä höynäytetään katteettomilla populistisilla lupauksilla.
Keskusta on ehdottanut muun muassa seuraavaa:
– Kuljetusyrittäjille toteutettaisiin ammattidiesel, josta on olemassa Keskustan hallituksessa ollessa tehty valmis lakiluonnos. Lailla kuljetusyrittäjät saisivat jokaisesta tankkaamastaan diesellitrasta 9,5 senttiä veronpalautusta, joka tulisi siis aina suoraan tankkaajalle ilman välikäsiä.
– Että hallitus tekisi liikenteen verouudistuksen. Valtion polttoaineverotulot pienenevät vauhdilla autoilun sähköistymisen edistyessä rivakammin kuin ennakoitiin. Keskusta on jo lanseerannut viime vaalikaudella kilometripohjaisen veromallin. Se on pohja, jota hallitus voisi työstää.
– Toteutettaisiin vinjettimaksu ulkolaiselle raskaalle liikenteelle. Näin heidätkin saataisiin maksajiksi suomalaisten tiestön käyttämisestä. Jos sitä ei pysty tekemään verona, sen voi tehdä maksuna. Mutta mitään ei tapahdu, jos perussuomalaisia edustavat valtiovarainministeri sekä liike- ja viestintäministeri eivät tee mitään.
– Turun tunnin juna pitäisi perua. Se on todettu asiantuntijaselvityksissä hukkainvestoinniksi. Sille varatut rahat kannattaisi pistää tiestön korjaamiseen.
Mikään Keskustan ehdotuksista ei ole kelvannut hallitukselle.
Timo Portaankorva
Keskusta haluaa nykyistä paremman EU:n
EU-tavoitteista käydyssä eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa Keskustan eduskuntaryhmän puheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Katri Kulmuni linjasi, että Suomen pitää edistää entistä turvallisempaa, huoltovarmempaa ja toimintakykyisempää unionia.
Eduskunta alkoi käsitellä Suomen avaintavoitteita seuraavalle EU-vaalikaudelle 2024-2029. Hallituksen esittämät painopisteet ovat Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen sekä puhtaan siirtymän, biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistäminen.
Tavoitteet kannatettavia, konkretia puuttuu
Keskustan Katri Kulmunin mukaan hallituksen määrittelemät EU-tavoitteet ovat sinällään kannatettavia, mutta hallituksella ei ole keinoja niihin pääsemiseksi. Kulmuni esitti, että hallitus toisi eduskunnan valiokuntien käsittelyyn vuosittain selvityksen tehdyistä asioista.
Kulmunin mukaan olisi ollut perusteltua tuoda eduskunnalle laajempi selonteko Suomen kannoista. Se olisi tarjonnut mahdollisuuden avata Suomen näkemystä EU:n kehittymisestä, muiden jäsenvaltioiden kannoista ja Suomen paikasta EU:ssa.
Kulmunin mukaan Euroopan täytyy panostaa puolustukseen, turvata ulkorajansa sekä vahvistaa huoltovarmuutta ja omavaraisuutta. Tähän kaikkeen Suomella olisi paljon annettavaa. Hallitus ei kuitenkaan kuvaa tarkemmin, kuinka se edistää näitä tavoitteita.
Kulmunin mukaan hallituksen kirjaus metsiin liittyvistä elinkeinomahdollisuuksista on toteava ja passiivinen. Suomen tulisi EU-linjassaan nostaa esille myös yksityisen metsänomistuksen oikeusturva ja omaisuudensuoja sekä uusiutuvien raaka-aineiden merkitys fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvien tuotteiden korvaajina.
Ei uudelle yhteisvelalle
Eduskunta on jo aiemmin linjannut, ettei uusia elpymisvälineen kaltaisia EU:n lainanotolla rahoitettavia yhteisiä rahoitusvälineitä luoda. Hallituksen linja on näihin kriittinen, ei kielteinen. Kulmuni totesi, että uusiin yhteisvastuullisiin rahoitusvälineisiin pitäisi suhtautua kielteisesti.
Jari Haapiainen
Hallitus kasvattaa velkaa entisestään
Suomen menoista lähes 15 prosenttia joudutaan jo rahoittamaan lisävelalla. Asiantuntijalaskelmien mukaan talouskasvu on ollut arvioituakin kitukasvuisempaa. Talouden alkuvuosi ei ole ylipäätään lähtenyt käyntiin häävisti. Lisäksi pitkä lakkokaaos murtaa heiveröistä taloutta entisestään.
Suomessa kasvavat siis tällä hetkellä ainoastaan valtion velka, työttömyys ja konkurssien määrä, ei kansantalous. On siis mahdollista, että tulevissa valtion lisätalousarvioissa lukuja joudutaan entisestään tarkistamaan heikompaan suuntaan.
Valtion tuoreimmassa lisätalousarviossa varsinaisiin tuloihin kirjataan nettona n. 1,3 miljardin euron vähennys ja määrärahoihin puolestaan n. 180 miljoonan euron lisäys.
Menoja koituu muun muassa rajavartiolaitoksen toimintaan, itärajan esteen rakentamisen aikaistamiseen, suojelupoliisille, Ukrainan ampumatarvikkeiden yhteishankintaan sekä lintuinfluenssan vuoksi lopetetuista turkiseläimistä maksettaviin korvauksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriölle aiempina vuosina palautuneista käyttämättömistä rahapelitoiminnan tuotoista ehdotetaan kohdennettavaksi lisäyksiä euroa taiteen ja kulttuurin rahoitukseen, liikuntatoimeen sekä nuorisotyöhön.
Rakennusalan kriisiä pyritään helpottamaan korottamalla korkotukilainojen hyväksymisvaltuuden tasoa. Tarkoituksena on tukea asuntorakentamista ja alan työllisyyttä sekä mahdollistaa vuoden 2023 loppuun mennessä hakemukset jättäneiden asumisoikeustalohankkeiden toteutusta. Myös Senaatti-konsernin investointivaltuuksia korotetaan.
Tämän lisätalousarvion jälkeen hallitukselle jää menokehysten puitteissa vielä 338 miljoonaa euroa sellaista jakamatonta rahoitusta, jota se voi käyttää tulevissa lisätalousarvioissa.
Lisätalousarvion myötä julkisen talouden velkasuhde kasvaa entisestään eikä se ole kääntymässä laskuun näköpiirissä olevan talouskehityksen toteutuessa. EU:n perussopimuksen mukaiset 3 prosentin ja 60 prosentin raja-arvot ylittyvät.
Suomen ankeaa tilannetta kuvaakin se, että Kreikka on kyennyt tekemään lainoihinsa lyhennyksiä etukäteen ja samanaikaisesti Suomen velkalaiva sen sijaan kyntää yhä vain syvemmällä.
Tuomas Vanhanen
Lue seuraavaksi
Tällä viikolla: Metsänomistajien asemaa ja turvallisuuspolitiikkaa" class="img-fluid">
Hallitus kurjistaa Suomea ja sotkee sotea" class="img-fluid">
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puh. 010 289 7000
puoluetoimisto@keskusta.fi
Part of
