Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen kysyi eduskunnan kyselytunnilla ympäristöministeriltä, mikä on Suomen metsien kohtalo. Keskustalaiset pelkäävät, että EU havittelee ns. ennallistamisasetuksella itselleen oikeutta päättää jäsenmaiden metsistä.
– Kun Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995, silloin sovittiin, että metsät ja metsäpolitiikka kuuluvat täysin suomalaisen päätöksenteon piiriin. Kuitenkin nyt Euroopan unionin ennallistamisasetus on etenemässä päätösvaiheeseen. Äänestättekö tätä asiaa vastaan vai annatteko Suomen metsät eurososialistien haltuun, Hoskonen kysyi kokoomuslaiselta ympäristöministeriltä.
Keskustan Pekka Aittakumpu totesi, että kokoomus-perussuomalainen hallitus näyttää EU-avaintavoitteissaan ripustautuvan yhä tiukemmin EU:n yhteiseen ilmastopolitiikkaan. Se merkitsee hänen mukaansa Suomelle heikennyksiä maatalouteen, yrityksiä museoida maamme metsät ja lisää kustannuksia ihmisten liikkumiseen ja asumiseen.
– Tätä vastaan keskusta on taistellut ja taistelee. Emme halua antaa metsiämme ja maitamme Brysselin kiiltonahkakenkien litistettäviksi, Aittakumpu sanoi.
Keskustan Katri Kulmuni ihmetteli, miksi Suomi hallituksen suulla ei kerro reilusti omaa kantaansa.
– Miksi Suomi ei nyt johda tätä ja kerro selkeästi, että te äänestäisitte vastaan? Vai meinaako hallitus luikkia nyt karkuun ja antaa muiden viedä tämän asian maaliin? Tuleeko Suomi äänestämään ”kyllä” vai ”ei”?
Ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) kierteli vastauksissaan ilman selkeää kantaa. Epäselväksi jäi, tulevatko Suomen metsät nyt kaatumaan EU:n syliin niin, että Suomen hallitus ei kykene selkeästi ilmaisemaan asiaa vastustavaa kantaansa.
Pirkko Määttälä
– Ihmisiä ja alueita eriarvoistetaan varallisuuden ja postinumeron perusteella. Viimeksi 2011—2015 tästä linjasta seurasi vain matalaa talouskasvua, velkaantumista, rapautuneita palveluita ja eriarvoistumisen kierrettä. Sama vaara vaanii myös nyt.
Näin arvioi Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen keskiviikkona, kun hallitus vastasi Keskustan ja Liike Nytin välikysymykseen hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta.
Kurvisen mukaan Suomi on läpi historiansa menestynyt inhimillistä pääomaansa hyödyntäen ja koko Suomen vahvuuksiin nojaten.
– Tässä suhteessa pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Riittää, kun palataan perusasioihin, Kurvinen paalutti.
Hallituksen vastauksen välikysymykseen antoi kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.). Hän kiisti keskustalaisten väitteet.
”On kyse elinehdoista”
Keskustalaisten viesti eduskuntakeskustelussa oli, että hallitus heikentää elämisen edellytyksiä kaikkialla Suomessa muutamaa kasvukeskusta lukuun ottamatta.
Erityisen huolissaan keskustalaiset olivat itäisen ja pohjoisen Suomen puolesta. Ne saavat hallitukselta sympatiaa ja kauniita sanoja, mutta eivät euroja.
Keskustan ryhmäpuheen pitänyt Hanna Kosonen korosti itäisen Suomen hylkäämisen olevan myös vakava turvallisuusongelma tilanteessa, jossa rajan takana on aggressiivinen naapuri.
– Tyhjä tuppaa aina täyttymään jollakin. Voisiko tavoite olla, että ihan meillä itsellämme, meikäläisillä, suomalaisilla, pitäisimme itäisen Suomen täytettynä, Kosonen kyseli.
Keskustaedustajat muistuttivat, että koko maan asuttuna pitäminen vaatii sitä, että lähipalveluista pidetään kiinni ja elinvoimaan panostetaan. On kyse elinehdoista, kuten Kosonen painotti puheessaan.
Ihmisille pitää antaa aito mahdollisuus valita asuinpaikkansa, keskustalaiset vaativat.
Sauli Tervaniemi
Keskusta on yli puoli vuotta hoputtanut hallitusta tekemään lainsäädäntöä, jolla torjutaan Venäjän Suomen rajan yli masinoimaa ihmisvirtaa. Lopulta hallitus toimi viikko sitten, ja lähetti lausunnolle lakiluonnoksen välineellistetyn maahanmuuton torjumiseksi.
Ihmetystä on herättänyt, miksi hallitus asetti etusijalle maahanmuuton kiristämiseen liittyvät lakiesitykset ennen kuin se alkoi hoitaa kiireellisiä rajaturvallisuuslakeja.
Keskusta on kertonut lähtökohtaisesti tukevansa lakiluonnosta. Ennen lopullista kantaa halutaan nähdä hallituksen esitys. Lausuntoaika päättyy 25.3. Hallituksen täytyy sen jälkeen välittömästi päättää, antaako se lakiesityksen eduskunnalle. Tekemättä ei voi jättää. Lumet sulavat ja samalla itärajan maasto on aukeamassa kulkijoille.
Keskusta on tähdentänyt hallitukselle, että rajaturvallisuudesta pitää huolehtia laaja-alaisesti: Kehittämällä lainsäädäntöä, vahvistamalla turvallisuusviranomaisten suorituskykyä ja vaikuttamalla Natossa ja EU:ssa, ettei Suomea jätetä yksin. Lisäksi pitää huolehtia itäisen Suomen elinvoimasta, jotta se ei tyhjene asukkaista.
Rajaturvallisuus ja oikeusvaltioperiaate vastakkain
Lakiluonnoksessa tunnustetaan suoraan, että se olisi perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastainen. Se loukkaisi oikeutta hakea turvapaikkaa. Punnintaan joutuvat siis välttämättömyys vahvistaa Suomen rajaturvallisuutta sekä oikeusvaltioperiaate.
Ongelmana on, että viime sotien jälkeen solmitut kansainväliset sopimukset eivät tunne välineellistettyä maahanmuuttoa, jollaista Venäjä Suomen itärajalla harjoittaa. Sopimusten päivittäminen veisi helposti vuosia, jopa vuosikymmeniä.
Laki olisi säädettävä niin sanotusti tavallisena lakina perustuslain säätämisjärjestyksessä. Se olisi hyvin poikkeuksellista. Mennäkseen läpi laki olisi julistettava ensin kiireelliseksi, mikä vaatii eduskunnassa 5/6 enemmistön kansanedustajista. Sen jälkeen se olisi hyväksyttävä määräenemmistöpäätöksellä (2/3 enemmistö). Lain läpimenoon tarvittaisiin siten myös oppositioryhmien tukea.
Vastuu lain läpimenemisestä on pääministeri Petteri Orpolla (kok.) ja hänen johtamallaan hallituksella. Hallituspuolueista RKP empii omaa kantaansa.
Timo Portaankorva
Keskustan eduskuntaryhmän Viikkotiedote lähetetään seuraavan kerran perjantaina 5.4.2024. Eduskunnassa ei pääsiäistä edeltävällä viikolla järjestetä täysistuntoja.
Keskustan eduskuntaryhmä ja ryhmäkanslia toivottavat kaikille hyvää pääsiäistä.