Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi vaati eduskunnan kyselytunnilla hallitusta muuttamaan lapsiperhepolitiikkansa suunnan.
– Tänään on julkaistu selvitys laskevan syntyvyyden syistä ja suunnan korjaamiseksi vaadittavista toimenpiteistä. Selvityksessä ehdotetaan perheille jopa 30 000 euron kannustinta ensimmäisen lapsen saamiseksi ennen 30:tä ikävuotta ja sitä, että lapsiperheitä ja koulutusta suojellaan säästöiltä, Kemppi sanoi.
Kempin mukaan mikään satsaus syntyvyyteen ei ole nyt liikaa, koska ilman lapsia Suomen talous ei voi selvitä.
– Millä aikataululla aiotte tehdä päätöksiä ehdotusten toimeenpanemiseksi, Kemppi kysyi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselta (kok).
Ministeri vakuutti hallituksen tarttuvan tuoreen selvityksen ehdotuksiin.
– Lapset ovat tärkeintä, mitä meillä on, Grahn-Laasonen sanoi.
Keskustan Pekka Aittakumpu kysyi, miten hallitus aikoo puuttua siihen, että joka neljäs nainen kokee yhä työssä raskaussyrjintää.
– Useimmiten koettu muoto on ollut määräaikaisen työsuhteen päättyminen. Jos yhteiskunta ei arvosta lasten kasvattamista, se totta kai heijastuu myös syntyvyyteen, Aittakumpu sanoi.
Keskustalaiset nostivat esiin myös lapsiperheiden taloudellisen hädän.
– Jos emme tähän puutu, niin tässä käy huonosti. Miten aiotte toimia? Esimerkiksi lapsivähennyksen täysimääräinen palauttaminen olisi nyt todella tarpeen, sanoi Hannu Hoskonen.
Timo Mehtälä muistutti hallituksen poistaneen omistusasujien asumistuen, jota ovat saaneet erityisesti monilapsiset perheet.
– Kyse on 37 miljoonasta eurosta. Se on paljon vähemmän kuin esimerkiksi yksityislääkäreitten Kela-korvaukset, jotka eivät ole hyödyttäneet yhtään mitään. Mitä te sanotte niille isille ja äideille, jotka ihmettelevät, miten tammikuusta eteenpäin selvitään, Mehtälä kysyi.
Sauli Tervaniemi
Keskustalle on tärkeää, että Suomi saadaan kasvu-uralle. Nyt hallituksen kasvutoimista on huutava pula.
Työelämän kehittämisessä pitää keskustan mielestä huomioida aina molemmat osapuolet: työnantajan ja työntekijöiden näkökulmat ja tarpeet.
Keskusta arvostaa työntekoa ja yrittämistä sekä kotimaista omistajuutta ja haluaa pitää näiden edellytyksistä huolta. Vain siten kehitetään tasapainoisesti hyvää työelämää.
Näistä syistä Keskusta ei kannata, että säännökset vientivetoisesta palkkamallista kirjataan lakiin.
Palkkamallia koskevan hallituksen esityksen käsittely on juuri alkamassa eduskunnan valiokunnissa. Esityksen tavoitteena on välttää tilanteita, joissa julkisen puolen palkankorotukset ylittäisivät niin kutsutun yleisen palkankorotuslinjan.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen on vedonnut, että hallitus vetäisi lakiesityksen pois eduskunnasta. Keskusta on myös mukana SDP:n välikysymyksessä asiasta.
Kokoomus-perussuomalaisen hallituksen tyyli työmarkkinakysymyksissä on ollut jyräävä ja saneleva. Keskusta on korostanut kaikissa vaiheissa tarvetta neuvotella ja sopia asioista riitelyn ja repimisen sijaan. Keskustalle sopisi Ruotsin mallin mukainen palkkamalli, mutta hallituksen esitys ei ole sellainen.
Hallituksen esitys kohtelee epäreilusti suurinta osaa suomalaisista palkansaajista. Esitys voi johtaa siihen, että palkkaerot kasvavat ja matalapalkka-alat eivät voi koskaan saada kiinni muita aloja palkkakehityksessä.
Tästä kärsivät yhtä lailla sairaanhoitajat, opettajat, poliisit, sotilaat kuin myyjät ja siivoojatkin. Esitys voi heikentää näiden alojen veto- ja myös pitovoimaa.
Keskusta vaatii, että työmarkkinoille palautetaan luottamus. Tämä on kiinni kaikista osapuolista.
Hallituksen esitys voi heikentää luottamusta. Tämä ei ole kenenkään, eikä varsinkaan maamme etu.
Terhi Peltokorpi
Eduskunta äänesti ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps) ja hallituksen ulkopolitiikan hoidon luottamuksesta.
Ministeri Tavio toimi Suomen ulkopolitiikan linjan ja hallituksen oman selonteon vastaisesti, kun hän päätti jättää Suomen Ukrainan jälleenrakentamiseen liittyvän tasa-arvoliittouman ulkopuolelle.
Ukrainan jälleenrakennuksen tasa-arvoliittouma on YK:n tasa-arvojärjestön, Saksan talous- ja kehitysministeriön ja Ukrainan hallituksen johtama hanke, jolla edistetään tasa-arvon toteutumista
Ukrainan toipumisessa ja jälleenrakentamisessa.
Hallituksen oman selonteon mukaan hallitus jatkaa pitkän aikavälin ihmisoikeuspoliittista linjaansa muun muassa naisten, tyttöjen, vammaisten henkilöiden, alkuperäiskansojen, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien edistämiseksi ja puolustamiseksi.
Hallituksen ja ministeri Tavion sanat ja teot eivät ole vastannet toisiaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta esitetään hallitukselle hyvin harvoin epäluottamusta. Ulkopolitiikkaan liittyviä ministerin
luottamusäänestyksiä on ollut itsenäisyyden aikana vain kahdesti aiemmin.
Poikkeuksellinen luottamusäänestys kertoo hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ennennäkemättömästä sekavuudesta. Hallituspuolueiden edustajat ovat puhuneet omiaan vielä virallisten päätösten jälkeenkin jopa kyseenalaistaen Suomen äänestyspäätöksen YK:ssa.
Suomella on oltava yksi ja yhtenäinen linja niin Helsingissä, Brysselissä kuin New Yorkissakin.
Ministerien ristiriitaiset puheet, tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan päätösten jälkikäteinen arvostelu ja jopa omien selontekojen vastainen toiminta eivät ansainneet äänestyksessä parlamentaarista luottamusta.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhtenäisyyttä on pyritty perinteisesti vaalimaan yli hallitus-oppositio -rajojen. Kun hallituksen linja on selvä, on sitä helpompi tukea oppositiostakin.
Jari Haapiainen
– Keskusta edellyttää Suomelta aktiivista ja vaikuttavaa kauppa- ja kehityspolitiikkaa.
Näin sanoi Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari eduskunnassa pitäessään Keskustan ryhmäpuheen lähetekeskustelussa kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta.
Kalmari muistutti, että Keskusta on ollut aiheessa edelläkävijä. Suomen ensimmäinen kauppa- ja kehitysministeri oli Keskustan Paula Lehtomäki jo yli kaksi vuosikymmentä sitten.
Kalmari totesi, että erillinen kauppa- ja kehitysyhteistyöselonteko täydentää maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa tänä epävakaana aikana. Hänen mukaansa Suomella on annettavaa kehityspolitiikkaan sekä yrittäjyyteen kannustamalla että kestävän ruuantuotannon osalta.
– Tällä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa, Kalmari muistutti.
Hänen mukaansa ideologinen avun poistaminen ei auta ihmisiä. On pelkona, että Suomi eriytyy omasta pohjoismaisesta viiteryhmästään.
– Harjoitetulla politiikalla on vaikutuksensa Suomen maakuvaan ja ulkopoliittisiin tavoitteisiimme, kuten pyrkimykseen YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi.
Seuranneessa eduskuntakeskustelussa Keskustan Hannu Hoskonen muistutti, että oikein toteutettuna samanaikainen kauppa- ja kehityspolitiikka ovat erinomainen asia.
Jouni Ovaska totesi Keskustan haluavan, että Suomen ulkopolitiikan linja on kaikissa asioissa selkeä tilanteesta ja paikasta riippumatta. Keskustan Vesa Kallio huomautti, että tällä hetkellä pääministeri Orpon Suomi on alisuorittaja elintarvikkeiden viennissä, eikä toimenpiteitä tai palveluja asian korjaamiseksi näy.
Pirkko Määttälä