Eduskuntaryhmän viikkotiedote: Keskustan vaihtoehdossa kuuluu ihmisten ääni
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoi eduskunnassa, että Keskustan talousvaihtoehto hallituksen linjalle on tehty tavallisten ihmisten näkökulmasta. Eduskunta keskusteli oppositiopuolueiden vaihtoehtolinjauksista.
– Kyse on heidän näkökulmastaan, jotka ihmettelevät, miksi oma arki hankaloituu, palvelut sakkaavat ja liikkuminen kallistuu ja Suomi salakavalasti luisuu vararikkoon, Kurvinen sanoi.
Keskustan linja on kiteytetysti: taloudellisesti vastuullisempaa, inhimillisempää sekä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisempaa politiikkaa.
Keskusta laittaisi Suomen talouden kuntoon kahden vaalikauden aikana. Keskusta ei kuitenkaan leikkaisi perheiltä eikä ajaisi alas terveys-, vanhus- ja muita lähipalveluja. Keskusta myös pitäisi huolta liikkumisen ja muista elämisen edellytyksistä koko Suomessa.
– Keskustan vaihtoehdossa ei alenneta veroja velaksi, kuten oikeistohallitus tekee. Tässä ei myöskään kieltäydytä kaikista säästöistä ja uudistuksista kuten punavihreät tekevät, Kurvinen sanoi.
Kurvinen muistutti, että hallitus ei puheistaan huolimatta lopeta tai edes hidasta velkaantumista. Velkaa päinvastoin otetaan kiihtyvällä tahdilla – hallitus ottaa velkaa ainakin 50 miljardia euroa vaalikauden aikana.
– Keskusta ottaisi yli miljoonan päivässä vähemmän velkaa kuin hallitus. Ensi vuonna ottaisimme noin 400 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin hallitus.
Kurvisen mukaan Keskusta myös oikaisisi Suomen talouden luisua. Keskusta käyttäisi Turun tunnin junan pääomittamisen lähes puoli miljardia euroa nopeavaikutteiseen kasvupakettiin koko Suomeen.
– Nyt tarvitaan kasvua ja tulojen lisäämistä pelkkien leikkausten sijaan. Kasvupaketissamme suuntaamme 300 miljoonaa muun muassa teiden parantamiseen, homekoulujen korjaamiseen ja asuntojen remontteihin. Pistämme vipinää suhdannekriisissä olevalle rakennusalalle.
Kasvupaketilla tuettaisiin myös itäistä ja pohjoista Suomea, jotka hallitus on jättänyt suorastaan heitteille. Keskusta suuntaisi 160 miljoonaa euroa piristysruiskeeksi näiden alueiden elinvoiman vahvistamiseen nyt, kun taloudellinen ja muu kanssakäyminen Venäjän suuntaan on loppunut.
– Ei tavallinen ihminen toivo kuuta taivaalta. Hän toivoo, että arjen perusasiat pelaavat ja Suomi pärjää. Muuten hän tahtoo elää omaa elämäänsä rauhassa. On tullut aika repimisen ja kahtiajaon sijaan rakentaa Suomea. On tullut aika laittaa tavallisten ihmisten asiat kuntoon, Keskustan Kurvinen sanoi.
Matti Mönttinen
Tutustu koko vaihtoehtoon tästä.
Lapsiperheet, lähipalvelut ja liikkuminen Keskustan sydämenasioita
Keskustan vaihtoehdossa hallituksen politiikalle korostuu kolme asiaa ylitse muiden.
1) Keskusta ei leikkaisi lapsiperheiltä. Kun maasta uhkaavat loppua rahat, työt ja lapset, on käsittämätöntä, että hallitus leikkaa nimenomaan lapsiperheiltä. Talouden tilanne on huono ja säästää pitää. Mutta onko tosiaan niin, että tässä tilanteessa esimerkiksi hyvätuloisten ja oluen veroale menevät tavallisten lapsiperheiden edelle?
2) Keskusta ei myöskään ajaisi alas terveys-, vanhus- ja muita lähipalveluja. Niitä pitää päinvastoin kehittää. Tavallista ihmistä, joka tarvitsee palvelut järkevien etäisyyksien päässä, auttaa se, että uutterasti etsitään tapoja, joilla palvelut turvataan kustannusten kasvaessa. Hyvinvointialueet ja ihmisten lähipalvelut saadaan kyllä toimimaan, kunhan kehitystyö ei nyt seisahdu.
Keskusta on esittänyt liudan toimia ensimmäisiksi töiksi, joihin tarttua. Ensimmäiseksi hyvinvointialueille pitää antaa työrauha.
3) Tavallisen ihmisen liikkuminen autolla töihin on pikkuhiljaa käymässä hankalaksi, ellei jopa mahdottomaksi. Kulut sen kuin kasvavat.
Tilanteeseen ei ole näköpiirissä helpotusta, vaikka hallitus alentaakin toimillaan sentin pari bensan litrahintaa. Jo ensi vuonna on tulossa roima korotus kustannuksiin, kun hallitus tekee muutoksia työmatkaa ajavien ihmisten matkakuluvähennyksiin. Kulut voivat kasvaa jopa useita satoja euroja.
Keskustan linja olisi tälle vaihtoehto ja vieläpä vähemmällä velanotolla. Rahat monen leikkauksen perumiselle on löydettävissä arkijärkeä käyttäen: ei tehdä suurituloisten veroalea velaksi tilanteessa, jossa maan talous luisuu alamäkeä.
Arkijärkeä soisi hallitukselle lisää myös liikenneratkaisuihin: kalliin ja kannattoman Turun tunnin junan sijaan Keskusta haluaisi panostaa teihin ja kasvuun ympäri Suomen.
Matti Mönttinen
Keskusta julkaisi EU-teesit
Keskustalaisempi Eurooppa -työryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Jouni Ovaskan johdolla on valmisteltu ensi vuoden kesäkuun Euroopan parlamentin vaaleihin EU-teesit, jotka määrittävät Keskustan tavoitteet seuraavan Euroopan parlamentin toimikaudelle.
Keskustan puoluevaltuusto käsitteli ja hyväksyi EU-teesit kokouksessaan Lahdessa marraskuussa. EU-teesit laajennetaan EU-vaaliohjelmaksi alkuvuoden aikana.
Keskustan mukaan Euroopan unionin on oltava turvallinen, vauras, omavarainen, kilpailukykyinen, kestävästi kehittyvä sekä alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukainen. Unionin tärkein tehtävä on rauhan ja vakauden vahvistaminen.
Keskusta painottaa EU:n lainsäädännössä ja sen toimeenpanossa jäsenmaiden kansallisen liikkumatilan turvaamista, sääntöjen selkeyttä ja yksinkertaisuutta sekä päällekkäisen sääntelyn välttämistä. EU:n lainsäädäntöä laadittaessa on otettava huomioon kansalliset erityispiirteet ja lainsäädännön vaikutusarviointia on parannettava.
Nykyinen EU-komissio on vienyt EU:ta väärään suuntaan. Komissio on esimerkiksi tuonut sääntelyä metsiin ilmasto- ja energiapolitiikan kautta, vaikka EU:lla ei ole toimivaltaa metsäkysymyksissä. Unionin toimivaltaa ei tule laajentaa eikä byrokratiaa ulottaa metsien käytön sääntelyyn.
Euroopan unioni ei saa olla asetustehdas, joka tuottaa kansalaisten ja yritysten toimintaa vaikeuttavia yksityiskohtaisia säännöksiä. EU:n sääntelyn byrokratiaa on purettava ja tuotava päätöksenteko lähemmäs jäsenmaita.
Keskustan kymmenen EU-teesiä ovat: 1) Rauhan ja turvallisuuden unioni, 2) Vahva ja kriisinkestävä unioni, 3) Alueiden unioni, 4) Kannattavaa maataloutta ja itsenäistä metsäpäätösvaltaa, 5) Toimivien sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn unioni, 6) Vastuullista talouspolitiikkaa, 7) Hiilineutraali unioni, 8) Ikääntyvä Eurooppa tarvitsee uutta työvoimaa, 9) Toimivat liikenneyhteydet parantavat Suomen saavutettavuutta ja 10) Järkevä ja tehokas EU.
Jari Haapiainen
Itärajan turvallisuuden vahvistamista kiirehdittävä
Koko itäraja meni kiinni torstaina kahdeksi viikoksi. Päivämäärä on sama kuin talvisodan syttymisellä 84 vuotta sitten.
Keskusta on antanut tukensa itärajan rajaliikenteen rajoitus- ja sulkupäätöksille. Olemme muistuttaneet ja muistutamme jatkossakin hallitusta siitä, että nyt pitää keskittyä olennaiseen kehittämällä omaa lainsäädäntöämme ennaltaehkäistäväksi ja torjua uhkia, vahvistaa kansallista turvallisuutta ja huolehtia turvallisuusviranomaistemme riittävistä voimavaroista.
Olemme kannustaneet hallitusta tuomaan eduskunnalle pikaisesti rajamenettelylain, jolla ilmeisen perusteettomasti turvapaikkaa hakevat voidaan käännyttää takaisin jo rajalla. Hallitusohjelman perusteella rajamenettelylaki on kirjattu samalle tasolle muiden lukuisten kaikenlaista maahanmuuttoa kiristävien lakien kanssa. Nyt olisi korkea aika priorisoida rajamenettelylaki kiireelliseksi.
Rajojen mentyä kiinni liikehdintä Suomen itärajalla on rauhoittunut. Tilanne voi muuttua nopeasti ja kestää kauan. Vastaavaa on tapahtunut Puolan ja Liettuan rajoilla jo pidempään eikä se osoita laantumisen merkkejä. Suomessa onneksi on erinomaiset ja osaavat turvallisuusviranomaiset ja päätöksenteko toimii yli hallitus-oppositiorajojen.
Siksi toinen keskeinen asia hallituksella on turvata rajavartiolaitoksen ja muiden turvallisuusviranomaisten rahoitus. Kaikkien yllätykseksi hallitus ei niihin esittänyt lisärahoitusta, vaikka itärajan tilanne on lisännyt rajavartiolaitoksen kustannuksia. Omassa vaihtoehtobudjetissaan Keskusta esitti rajavartiolaitokselle 10 miljoonan euron lisärahoitusta.
Näiden lisäksi on kiirehdittävä viime vaalikauden lopulla päätetyn itärajan esteaidan rakentamista. Hallituksen tulisi neuvotella EU:n ja Naton kanssa rahoituksesta, koska sijaintimme takia Suomi on käytännössä etuvartiona koko läntiselle Euroopalle tilanteessa, jossa Venäjän aggressiivinen toiminta on katkaissut diplomaattiset suhteet. Siksi itärajan turvallisuuden vahvistaminen ei ole vain Suomen asia.
Timo Portaankorva
Keskusta eduskunnan kyselytunnilla: Levottomina aikoina tarvitaan talvisodan henkeä
Talvisodan syttymisestä tulee tänään kuluneeksi 84 vuotta, sanoi Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Honkosen mukaan talvisodan henkeä tarvitaan myös nyt, kun itäraja on jouduttu sulkemaan ja turvallisuusympäristö on muuttunut.
– On välttämätöntä saada myös uusia välineitä tällaisiin rajalla tapahtuviin tilanteisiin vastaamiseksi, ja sen takia mielestämme rajamenettelylaki on välttämätön työkalu. Laitatteko rajamenettelylain muiden esitysten edelle, ja koska voimme odottaa tätä esitystä käsiteltäväksi?
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) vakuutteli kiirehtineensä asiaa ja uskoi rajamenettelylain tulevan eduskuntaan ”nopeasti”.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kiitti hallitusta jämäkkyydestä itärajan suhteen. Saarikko muistutti kuitenkin, että itäinen Suomi on vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa muuttuneessa tilanteessa.
– Te ette huomioi tätä hallituksenne taloudellisissa valinnoissa. Rajaviranomaiseen kohdistuvat resurssit, siis rajavartioston henkilökunta, on auttamattomasti vähenemässä teidän budjettinne valossa. Miten vastaatte itäisen Suomen tulevaisuuteen ja rajavartioviranomaisten riittäviin resursseihin?
Valtionvarainminsteri Riikka Purra (ps.) sanoi hallituksen vaikuttavan rajavartijoiden määrään. Itäisen suomen talousvaikeuksia hän ei kommentoinut.
Sauli Tervaniemi
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puh. 050 388 0000
puoluetoimisto@keskusta.fi
Part of
