Keskittävä hallitus vie maakunnista palvelut, turvan ja kulttuurinkin
Miten turvataan lähikoulut, -lukiot ja muut palvelut?
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva Kalli kysyi eduskunnan kyselytunnilla, lupaako hallitus turvata, että kaikki lapset Suomessa pääsevät tulevaisuudessakin lähellä kotia kouluun ja lukioon.
Ryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen jatkoi todeten, ettei ole yllätys, kun hallituksessa kokoomus haluaa kaiken isoihin kaupunkeihin pois maaseudulta. Sen sijaan perussuomalaisten kohdalla hän piti asiaa hämmästyttävänä.
– Ensin valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ilmoitti, että maakuntien pienet lukiot voidaan lakkauttaa ja harvaan asutuilla alueilla ei tarvita kouluja. Liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) kertoi, että maaseudun puhelin- ja nettiyhteydet toimivat hyvin, vaikka hätänumeroonkaan ei paikka paikoin pääse enää, kun 3G-verkko on purettu. Sitten sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ilmoitti, että hän suorastaan kehottaa alaisiaan virastoja keskittämään poliisi- ja pelastuspalveluita vain isoille paikkakunnille.
Keskustan Petri Honkonen kysyi, miksi kuntien byrokratiaa on lisätty, mutta rahoitusta vähennetty ja missä viipyy kuntien valtionosuusuudistus. Jouni Ovaska pääsi vielä lopettamaan keskustalaisten kysymyssarjan, aikooko hallitus todella toteuttaa huhutut lisäleikkaukset ammatilliseen koulutukseen, jonka rahoitusta on jo leikattu paljon.
Kysymyksiin ei tullut selkeitä vastauksia. Hallituksella on työryhmiä ja koulutuksen arvostus on vastausten mukaan korkealla, mutta etenkin Suomen pienemmillä opiskelupaikkakunnilla todellisuus näyttää kovin toisenlaiselta.
Kulttuuria pitää olla koko Suomessa
Jopa kulttuurin saralla nähdään, että kokoomus-perussuomalaisen hallituksen sanat ja teot ovat ristiriidassa keskenään. Hallitus leikkaa rajusti palveluita ja vie toimintaedellytyksiä ympäri Suomen teattereilta, orkestereilta, museoilta ja festivaaleilta, huomautti Keskustan Hanna Kosonen Keskustan ryhmäpuheessa eduskunnan puhuessa kulttuuripoliittisesta selonteosta.
Keskustan Hanna Kosonen suomi kokoomus-perussuomalaista hallitusta siitä, että sen sanat ja teot eivät täsmää.
Hallituksen selonteon mukaan kulttuuripolitiikka Suomessa perustuu siihen, että kulttuuri on muutosvoima, jonka tekijät ja sisällöt ovat tärkeitä, ja että kulttuuri on jokaisen oikeus. Selonteossa todetaan myös, että kulttuuri edesauttaa kansainvälistä vaikuttavuutta.
– Tähän on helppo yhtyä. Mutta hallitus leikkaa rajusti teattereilta, orkestereilta, museoilta, festivaaleilta, taidetapahtumista, konserteista, kulttuuriviennistä ja suomalaisten elokuvien tuotannoista. Osa loppuu kokonaan ja toiminta vähenee.
Kosonen linjasi keskustalaisittain, että kulttuurin alueellisuudesta ja saavutettavuudesta on pidettävä huolta joka puolella Suomea sekä myös kaupunkien sisällä.
– Kulttuuri on hyvinvoinnin perusta, yhteisöjen koossapitävä voima ja osa kansallista turvallisuutta. Kulttuuri kasvattaa taloutta, se on liiketoimintaa ja voimistaa luovaa ajattelua yhteiskunnassa, Kosonen totesi.
Lue Kososen koko puhe tästä linkistä >
Euroopan vahvistettava tukea Ukrainalle ja rakennettava omaa puolustusta
Yhdysvaltain hallinnon puheet, toiminta ja ratkaisut vaativat Euroopalta omien intressiensä ja arvojensa voimakasta puolustamista. Uudenlaista jämerää asennoitumista. Toisen maailmansodan jälkeinen kollektiivinen turvallisuusjärjestelmä, jonka keskeinen kulmakivi on ollut Yhdysvaltain sotilaalliset voimavarat, on suuren murroksen edessä.
Yhdysvallat luopui jo ennen varsinaisten Ukraina-keskustelujen alkamista keskeisistä periaatteista ja antoi Venäjälle suuria myönnytyksiä. Ukraina ei saisi vuoden 2014 rajoja takaisin eikä voisi liittyä Natoon. Tämän lisäksi presidentti Trump on poikkeuksellisella tavalla kyseenalaistanut Ukrainan presidentti Zelenskyin demokraattisen legitimiteetin.
Yhdysvaltain ja Venäjän käynnistämät keskustelut Ukrainan asemasta ilman Ukrainaa ja ilman Eurooppaa edellyttävät Euroopan oman yhteisen näkemyksen luomista ja kykyä vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Ilman Euroopan roolia Ukrainan lähtökohdat keskusteluihin ovat heikot. Yhdysvaltojen johdolla neuvottelujen lopputulos uhkaa olla Ukrainan ja koko Euroopan turvallisuuden kannalta huono.
Ukraina tarvitsee EU:lta lisää taloudellista ja aseellista tukea, jotta maan neuvotteluasema vahvistuu.
Ukraina on osa Eurooppaa
On tärkeää, että Eurooppa-neuvosto kokoontuisi ylimääräiseen kokoukseen käsittelemään tilannetta. Iso-Britannian ja Norjan kutsuminen mukaan kokoukseen olisi myös perusteltua. Ranskan presidentti Macronin koollekutsumat kaksi kokousta ovat pohjustaneet yhteisen eurooppalaisen linjan luomista.
Ukraina on osa Eurooppaa. Ukrainan ja Euroopan on oltava mukana omaa turvallisuuttaan koskevissa keskusteluissa. Tavoitteena on oltava se, että Ukraina on suvereeni maa, joka voi liittyä Euroopan unioniin. Ukrainan on voitava halutessaan myös hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Itsenäisellä valtiolla on oltava oikeus päättää omista turvallisuusratkaisuistaan.
Venäjä on vakava ja pitkäaikainen uhka Euroopan turvallisuudelle ja vakaudelle. Tämä asetelma ei muutu, vaikka tulitauko ja myöhemmin rauha Ukrainaan syntyisi. Sodan lopputulos ja rauhanehdot vaikuttavat merkittävästi ja pitkäkestoisesti Euroopan ja transatlanttiseen turvallisuuteen.
Venäjä hakee Ukrainaan liittyvien tavoitteiden lisäksi Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin muuttamista. Naton puolustuksen ja pelotteen uskottavuuteen ei saa tulla muutoksia rauhanneuvottelujen myötä.
Euroopan unionin on kyettävä luomaan kyky itsenäiseen oman alueensa puolustamiseen. Tämä edellyttää unionilta yhtenäisyyttä, EU:n puolustusunionin syventämistä ja panostamista eurooppalaiseen puolustusteollisuuteen.
Jari Haapiainen
Keskusta korostaa kokonaiskestävyyttä
Eduskunta kävi lähetekeskustelun valtioneuvoston selonteosta YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta. Selonteon esitteli pääministeri Petteri Orpo (kok.) Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsen Olga Oinas-Panuma.
Kestävän kehityksen tavoitteet sopivat hyvin keskustan arvoihin. Keskusta tarkastelee kestävää kehitystä kokonaiskestävyyden näkökulmasta.
Kyse on ihmisten, alueiden ja elinkeinojen tasavertaisesta kohtelusta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta: ihminen, luonto ja talous, Oinas-Panuma sanoi.
Oinas-Panuman mukaan Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat hyvin kaukana tavallisen ihmisen arjesta. Se näkyy paitsi ylimielisinä kommentteina, myös tehdyissä päätöksissä.
– Nyt leikkuriin ovat joutuneet niin opiskelijat, perheet kuin tavalliset töissä käyvät ihmiset. Arkiset sotepalvelut, koulutus ja kunnat, Oinas-Panuma paheksui.
Suomen yöllisyyskehitys on heikkoa, konkursseja on ennätysmäärä ja nuorten hyvinvointi on polarisoitunut.
Hallitus on päätöksillään lisännyt lapsiperheköyhyyttä ja tuloeroja.
– Kun jo lapsena elää niukkuudessa, ponnistaminen korkeammalle on vaikeampaa. Oppimistulokset ovat laskusuunnassa ja ratkaisunne on leikata ammattikoulusta ja poistaa uudelleenkouluttautumismahdollisuus, Oinas-Panuma ihmetteli.
Oinas-Panuma sanoi hallituksen politiikan jakavan maata, näivettävän idän ja haja-asutusalueet.
– Onko tämä Agenda2030:n mukaisesti taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää? Ei, Oinas-Panuma kiteytti.
Eduskunta lähetti selonteon mietintöä varten tulevaisuusvaliokuntaan, jolle useat valiokunnat antavat lausunnon.
Jari Haapiainen
Lue Olga Oinas-Panuman koko puhe tästä >
Lue seuraavaksi
Suomen Keskusta r.p.
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
puh. 050 388 0000
puoluetoimisto@keskusta.fi
Part of
